Kuuntelen musiikkia, missä on piiskattuja miehiä ja tytöillä mustat kumihanskat. Löydän netistä kuvia vaan mielen monstereista tai luontaisesti rumista naamoista. Iloitsen jos mun tukka on rasvainen ja se ärsyttää jotain. Mulle hymyillään kadulla ja petyn kun se ei johdukkaan avonaisesta farkkujen vetoketjusta. En mene töihin vaikka viikko sitten ilmoitin tulevani. Nauran jos en muista esitellä itseäni nimeltä.Syön rasvaista ruokaa ja ajan liikennesääntöjen vastaisesti. Lihon ja se on hyvä, koska laihat ei röyhtäile.

Viikonpäästä mua vituttaa, ja odotan sitä kuin kuuta nousevaa, mutta vain vieläkin innokkaammin. Mua vituttaa niin, että pukeudun mustaan ja ihan vaan vittuillakseni kesätossuihin. Työpaikan lihaksikkaat trukkikuskit kusee housuun ja mä mökötän. Vedän perseitä, ihan yksin, yksin itseäni varten. Luon jotain tosi synkkää ja elvistelen salaa, (niin etten huomaa sitä edes itse).



(mutta siihen asti pukeudun kaikkiin punasen sävyihin ja timantteihin. mun askel on hyppivä, valvon yöt, aikataulutan, iloitsen ja innostun aihetta ja aiheesta jokaisesta. kerron vähän lisää, kuuntelen ja kehun. eikä rumat sanat saa mua luovuttamaan, pahat hajut saa musta neidin ja kohta pukeudun mekkoon.HEHEE. samalla tunnen paineen laskevan päälleni, tum tutum tum tutum)